tiistai 8. joulukuuta 2009

Ça m'énerve!

Ça m'énerve on biisi joka soi täällä yökerhoissa ja tänään minun päässä. Suomeksi se tarkoittaa "Se suututtaa/hermostuttaa/ärsyttää minua". Ja tänään on ollut sellainen raivopäivä että päätin avautua tänne, kun ei ole ketään kenelle viitsisin mennä valittamaan. Tätä tuskin monikaan lukee, jotain voin rauhassa kirjoittaa mitä tahansa ilman että kenelläkään menee hermo turhanpäiväiseen kitinääni :D.

Ärsyttää ihan hitosti kielikeskuksen ranskan tunnit. Tänäänkään en kuullut kuin muutaman sanan ranskaa, kun hiton espanjalaiset ja saksalaiset mölöttää omaa kieltään minun ympärillä. Älkää prkl tulko ranskaan kavereidenne kanssa jos ei kiinnosta oppia kieltä tippaakaan. Ja sitten vielä tuntien jälkeen valitetaan kun ei oo mitään oppinu. Kykenin tänään iltapäivän toisella kaksoistunnilla puoliväliin asti keskittymään, mutta sitten meni hermo, sanoin opelle että pistän sähköpostissa tehtävät tulemaan, ja häippäsin salille purkamaan vitutustani.

Sitten ne käytöstavat, tai pikemminkin niiden puute. Luulis olevan jokapuolella maailmaa ihan kohteliasta pitää oma turpansa kiinni, kun toiset opiskelijat pitää omia esitelmiään. Mulla meinas tänään oikeasti napsahtaa päässä kun yritettiin pitää esitelmää, mutta kukaan ei viitsinyt kuunnella. Ja toisten esitelmistä oli mahdotonta kuulla myöskään mitään, kun joku apina minun takana sönköttää ällöttävää saksan kieltään. (Anteeksi kaikille saksan ystäville, mutta minulle saksan kuuleminen aiheuttaa nykyisin lähinnä oksennusrefleksin, johtuen juurikin ihmisistä jotka ei voi lopettaa hetkeksikään sen solkkaamista vaikka Ranskassa ollaan.)

Sitten nämä Toursin autoilijat, voi jestas sentään. Ne on perhana fillareille varattu ne kapeat kaistat siinä autotien vieressä. Siihen ei tartte tunkea odottamaan liikennevalojen vaihtumista. Senkin läskiperse ilmastontuhoajat! Toivottavasti saatte sakot seuraavan kerran kun parkkaatte autonne keskelle risteystä.

Ja sitten ne iänikuiset joululaulunrenkutukset. Voi erkki! Eihän tässä uskalla kauppaan enää mennä maitoa hakemaan kun jo kuuluu joku tekopirteä ällöttävä viisu. Hyi! Pahinta on se, että Toursin pääkadulle on asennettu kovaäänisiä, ja niistä kuuluu joululauluja koko ajan. Eikä edes sama joululaulu, vaan yhtäaikaa voi siis kuunnella kolmea eri laulua jos sattuu siihen keskelle.

Ja ne jouluvalot. Kohtuullisesti käytettynä jouluvalot on mukavia ja piristää pimeää talvea. Mutta täällä joku aivokääpiö oli keksinyt että hei, pistetään kuule koko aukio täyteen minijoulukuusia ja päällystetään ne pinkeillä vilkkuvilla jouluvaloilla. Ja vieressä olevaan isoon kuuseen heitetään siniset vilkkuvat jouluvalot, ne sopii niin hyvin yhteen. Onneksi en ole epileptikko, varmaan kuolisin. 

Mutta toisaalta, kukapa sinne keskustaan tähän aikaan vuodesta haluaisi mennäkään kun KOKO AJAN SATAA VETTÄ! Miten ällöttävää! Ihan oikeasti täällä on satanut muistaakseni joka päivä viimeisen parin viikon ajan. Perun sittenkin ajatukseni siitä, että haluaisin joskus asua Ranskassa. Hyi olkoon tätä säätä. Ja sitten vielä kehtaavatkin puhua Suomesta tyyliin "Miten siellä kukaan voi asua kun on niin kylmää ja pimeää". Meillä sentään sataa räntää ja lunta vaihtelevasti, mutta teillä vaan vettä. Sitä paitsi ei se kylmyys ole niin ällöttävää kuin loputon vesisade. 

Ai niin joo ja nyppii suunnattomasti myös se, että kaikki tentit pitää tehdä yhden tai kahden viikon aikana. MIKÄ JÄRKI SIINÄ ON? Niinkuin se jotain todistaisi oppimisesta, jos kykenee pänttäämään kaikki muistiinpanot lyhyessä ajassa ja kopioimaan ne tenttitilanteessa ja sitten unohtaa. Sitä paitsi väkisinkin osa tenteistä menee päällekkäin, ja sitten pitää arpoa että minne menisi. Eikö olisi parempi, että tentit jakautuisi tasaisesti ympäri vuotta ja olisi hyvin aikaa lueskella ja kertailla, ja jos ei jostain syystä elämäntilanne anna myöten tehdä tenttiä juuri joulukuussa, sen voi hyvin tehdä myös helmi- tai maaliskuussa. HÄH?

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä ärsytyksen aiheena on jo viidettä (5) kuukautta jatkuva yskä. Kolme kertaa olen käynyt lääkärissä. Virusta veikkaavat ja määrävät juomaan yskänlääkettä. Ja niin teen mutta kun ei auta. Nyt alkaa oikeesti jo sattumaan varsinkin liikkuessa, en tiedä johtuuko se vaan siitä että yskin niin paljon vai siitä oikeasta taudista joka siellä jyllää. En kuitenkaan noiden kolmen turhan reissun jälkeen enää millään kehtaa (=viitsi) mennä uudelleen lääkäriin itkemään, joten kokeilen josko Suomessa joku jaksaisi tutkata mikä on vikana. Tosin YTHS:ltä ilmoitettiin etten saa aikaa ja Suomussalmellakaan tuskin ollaan halukkaita minua tutkimaan, jos siellä nyt ylipäänsä on enää lääkäriäkään. Joten saattaa olla että kituuttelen sinne Luxemburgiin asti. Luulin että niin rikkaassa maassa ihan peruslääkäritkin olis ihan päteviä. Uusi mielenkiintoinen oire on myös se, että vasemman käden pikkusormi ja nimetön ovat olleet puuduksissa jotain viikon ajan. Outoa. Kovasti olen yrittänyt venytellä niskoja ja käsiä, mutta tunto ei vaan palaa. Mikä lie aivohalvaus. Toivottavasti ei nyt sentään näin nuorella iällä.

ÇA M'ÉNERVE! ÇA M'ÉNERVE! ÇA M'ÉNERVE! ÇA M'ÉNERVE! ÇA M'ÉNERVE!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti