Olen siis palailemassa Suomeen lopullisesti syyskuun alussa (?). Vielä ei oo lentolippua ostettu, koska ei ole tietoa uuden au pairin saapumispäivistä. Eipä sen puoleen kyllä koko uudesta au pairista. Kai se tässä lähipäivinä selviää.
Paluulennon sijaan ostettuna on kuitenkin meno-paluu Suomeen. Ihan kuulkaas gradutapaamista varten lähden siellä piipahtamaan elokuun alussa. (Ajattelin myös että olis näppärää jos sais tota tavaraa roudailla kahdessa erässä, sitä kun on päässy kertymään). Ja ennen Suomen reissua luvassa on junailua Portugalissa ja Espanjassa med ihanainen Laura. Saapa nähdä mitä siitäkin tulee. Ollaan molemmat vähän sitä mieltä, että puhevälit menee jo sen ensimmäisen junamatkan aikana :D. Eka junamatkahan kestää about sellaset 24 h. Luxemburgista Pariisin kautta Coimbraan, Portugaliin. Jänskää pänskää. Ollaan nyt yritetty Lauran kanssa olla mahdollisimman vähän tekemisissä että jaksais ensi viikolla katella toisen naamaa vähän kauemmin. Hyvin onnistuu...viikonloppuna käväisin tunnin olemassa kotona, muuten tais aika vierähtää Lauralla :D. Ja kaikenlisäks se nukkuu vielä meillä 3 yötä ennen reissua. Ollaan varmaan kypsiä toisiimme jo ennen kuin junaan päästään...
Yritin tässä pohdiskella mitä kummaa onkaan tapahtunut sen Barcelona-reissun jälkeen. Ainakin lähes kaikki tuntemani au pairit on häipyneet Luxemburgista. Sää on ollut ihanan lämmin, on voinut syödä ulkona mämmin :D. Ja muutenkin oon yrittäny vaan nautiskella kesästä. Kesäkuussa eräänä viikonloppuna teimme Lauran kanssa ekskursion Belgiaan. Paikallinen hostimme oli ihan innoissaan ja näytti meille paikkoja niin paljon kuin vain ehdittiin. Hyvin ehdittiinkin lauantain aikana piipahtamaan sekä Brysselissä sekä Liegessä. Brysselissä ehdittiin jopa shoppailla :D. Tehokasta. Liegessä taas oli Fete de la Musique, jossa soitti ihan mukavia bändejä. Sää oli kylmä kuin mikä, ja höhlät suomalaiset ei ollu ihan säänmukaisesti pukeutuneita :).
Belgia-viikonlopun jälkeen oli varmaan taas normi työviikko ja silloin kun Suomessa vietettiin juhannusta, minä babysittasin. Ihan mielelläni kylläkin, sillä sunnuntaiaamuna oli aika suunnata Rock-A-Fieldiin. Se on Luxemburgilainen festari, jossa on aika yllättävän hyviä bändejä. Tänä vuonna parhaimmistoa edusti Prodigy, 30 Seconds to Mars, Gossip, Paramore, Pendulum ym. Aurinko porotti kirkkaalta taivaalta. Oli hieman kuuma etenkin tällä gootilla joka ihan uhallakin änkesi ittensä mustaan mekkoon :D. No onneksi muistettiin huolehtia aurinkorasvasta nesteytyksestä ja välillä kävin istuskelemassa sellasessa pinkissä laatikossa, jonne aurinko ei paistanu. Se olikin ainoa paikka jossa oli vähän varjoa. Tapasin laatikossa hauskoja belgialaisia, harmi kun en muistanu ottaa niistä kuvaa :). Bänditkin oli oikein hyviä, mutta kuumuus ja auringonpistos ei ihan hirveesti inspannu pogoilemaan eturivissä. Tyydyin siis fiilistelemään hieman taka-alalla, jonne välillä sopi vähän tuulikin.
Rock-A-Fieldin jälkeen oli yksi normaali työviikko, ja kaksi viimeistä viikkoa olen ollut poikien kanssa enemmän, kun pojat on lomalla ja vanhemmat vielä töissä. Ihan leppoista on ollut, ollaan uitu ja käyty leffassa ja leikitty legoilla ja playmobileilla ja tänään opin jopa miten niitä Bionicleseja kootaan ja miten niillä taistellaan. Tietty mun pahikset kuoli aina ekana. Epää. Tämä oliskin sitten viimeinen työviikko tähän erään, jonka jälkeen 3-4 viikkoa lomaa. Portugaliin suunnataan heti lauantaina. Voisin yrittää kirjotella siellä jotain päiväkirjan tynkää että sais kirjotettua blogiin sen reissun. Ja skarpata sen kameroinnin kanssa, oon maailman huonoin.
Semmosta nyt tällä kertaa. Nyt yritän vähän latailla noita kuvia paikasta toiseen, suunnitella reissua, parannella kurkkukipua ja sen semmosta. Toivon todella että tää tauti, joka taas vaihteeks iski, lähtis pois ennen reissua. Varsinkin kun matkavakuutus meni umpeen enkä saanu uutta vaikka kuinka soittelin. Heheh. Kyl se siitä...ça va aller. Muutenhan tää mun elämä on täydellisesti reilassa, rappiolla on hyvä olla ja niin edelleen...
