Reissumme starttasi loistavasti jo Frankfurt-Hahnin lentokentällä, kun ennen turvatarkastusta Ulla ilmoittaa jättäneensä lentoliput kotiin :D. Eipä siinä, ne onneksi sai vielä tiskiltä pientä korvausta vastaan. Toinen häslinki oli Gironan lentokentällä Espanjassa, kun tämä höhlä luuli pankkiautomaatin imaisseen pankkikorttinsa. Soitin jo kyseiseen pankkiin jossa kukaan ei tietenkään mitään englantia puhunut. Aikani odotusmusiikkia kuunneltuani luovutin ja päätin soittaa hostellista Nordeaan ja pyytää kuolettamaan korttini. Juuri kun olin puhelimessa sitten sulkemassa korttiani, hoksasin vilkaista rahapussiini, ja siellähän se kortti tönötti ihan oikealla paikallaan :D. Hmmmm...
Huonosti nukutun yön jälkeen päätimme ensimmäisenä suunnata biitsille ottamaan vähän lepiä. Aijai, kylläpä oli ihanaa loikoa auringossa meren rannalla (täpötäydellä biitsillä, kuunnellen ärsyttäviä kaupustelijoita, suu ja bikinit täynnä hiekkaa :)). En onneksi palanut kovin pahasti, kun lotrasin vähän väliä aurinkorasvaa kalpeaan hipiääni. Biitsipäivän päätteeksi kävimme syömässä paellaa ja sitten vain aikaisin nukkumaan. Vai miten se menikään...?
Tiistaiaamuna aikaisin tiemme suuntasi Montjuic-kukkulalle maisemia katselemaan. Melkein kuvittelin näkeväni sieltä ylhäältä Afrikkaan saakka. Taitoimme osan matkasta metrontaipaisella härpäkkeellä ja kävelimme loppumatkan, jotta tulisi hieman reippailua. Iltapäivällä suuntasimme Sandran kanssa ilmaiselle kävelykierrokselle Barri Goticiin. Näillä kierroksilla näkee ja oppii aina niin paljon enemmän, kuin jos vain kävelisi yksin, ja tälläkin kertaa sivistyin uskomattoman paljon, ja opin Barcelonasta sellaisia knoppitietoja, joilla pääsin pätemään jopa paikallisille :). Illalla yritimme Ullan kanssa tutustua Barcelonan yöhön, mutta ilmeisesti etsimme väärästä paikasta ja käveltyämme about miljoona kilometriä päädyimme kämäiseen turistipaikkaan juomaan ylihintaista pahaa sangriaa ja naureskelemaan naapuripöydän hassuille kiinalaisille. Kotimatkalla minut yritettiin ryöstää (tai siis tavarat minun laukusta), mutta onneksi olin vielä sen verran skarppina, että tajusin mitä tapahtuu, ja selvisin pelkällä säikähdyksellä.
Keskiviikkona oli aika mennä pällistelemään Barcelonan tärkeintä nähtävyyttä, Gaudin suunnittelemaa Sagrada Familiaa. Kyllähän siinä kirkossa ihmettelemistä riitti, siitäkin huolimatta, että se on vielä melko pahasti rakennuksen alla ja rakennustelineet pilaavat näkymää. Katseltiin nähtävyyttä vain ulkoapäin, sillä sisältä pytinki ei kuuleman mukaan ole kovinkaan kummoinen. Iltapäivä jatkui Antoni Gaudin fiiliksissä, kun käppäilimme vielä kyseisen herran suunnitelemaan Parc Guelliin. Sekin oli oikein hieno ja ihmeellinen, mutta olimme jo hieman uupuneita pitkästä kävelymatkasta ja auringonpaahteesta, joten kovin kauaa siellä ei kyennyt pällistelemään. Väsystä huolimatta kävimme illalla vielä ostoksilla ja kokeilimme uudestaan onneamme Barcelonan yössä. Tällä kertaa tutustuimme vahingossa mukaviin espanjalaisiin, joidenka siivellä sitten päädyimme erinäisiin hassuihin paikkoihin :).
Torstaiaamuna palasin hostelliin sentään jo kahdeksalta aamulla, joten ehdin nukkua ruhtinaalliset 3 tuntia ennen kuin meidät potkaistiin pois huoneesta. Eipä siinä muukaan auttanut, kun lähteä biitsille ottamaan päiväunet. Köyhinä reissaajina emme olleet varanneet hostellia viimeiseksi yöksi, vaan olimme aikoneet nukkua lentokentällä. Tulkitsin kuitenkin bussiaikatauluja sen verran huolimattomasti, että myöhästyimme viimeisestä lentekenttäbussista. Eipä siinä muukaan auttanut, kun lähteä vielä illaksi kylille ja suunnata kentälle vasta aamulla. Iltahan osoittautui varsin loistokkaaksi, eikä kenelläkään kyllä olisi vielä tehnyt mieli lähteä kentälle aamukolmelta.
Perjantaipäivä vierähti enemmän tai vähemmän nuokkuessa busseissa, lattioilla ja lentokoneessa. Enpä muista koska viimeksi olisin ollut yhtä väsynyt. Lauantaiaamuna heräsin 17 tunnin yöunilta ja muutama hetki kesti ennen kuin tajusin että missä olen, kuka olen ja mitä on tapahtunut.
Pienistä kommelluksista ja väsymyksestä ja kipeistä jaloista huolimatta viikko oli menestys. Kovasti tekisi mieleni suunnata Barcelonaan uudelleenkin. Ja mielellään niin pian kuin mahdollista. Nyt suuntaan kuitenkin hampaiden pesulle ja sitten unimaailmaan. Huomenna alkaa sellainen superviikko ettei ole ennen nähty. Menen salille joka päivä ja olen reipas ja iloinen ja syön muutakin kuin sipsejä ja valmispastaa (tai sitten en). Kuveja olen liian laiska nyt koneelle lataamaan. Mutta koska on superviikko, voisin pistää erillisen kuvalähetyksen tänne blogiini asap (tai sitten en :)).
Mui mui kaikille ja hyvää yötä!
