keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Terveisiä Lontoosta!

Heipparallaa!

Arvatkaas miltä musta on tällä viikolla tuntunu?! No siltä, että opiskelemaan ois oikeesti kiva palata, ja että tätä aivomassaa voisi käyttää ehkä johonkin ettei se kutistu ihan rusinaksi. Päivän suurin haaste kun yleensä on lukea ranskankielistä ilmaislehteä tai jotain muuta yhtä vaativaa. Olen haaveillut, miten kivaa olisi taas viettää päivänsä yliopiston kirjastolla, käydä kahvilla neljä kertaa päivässä, Ilokivessä syömässä ja mennä illalla jumpan kautta kotiin. Olisi ihanaa alkaa jo väkertämään gradua tai harjoitteluun valmentavia kursseja. En vain millään osaa päättää tehdäkö ensin harjoittelu vai gradu. Ja mistä ihmeestä sen gradun sitten tekisi, puhumattakaan siitä minne mennä harjoitteluun.

Onneksi tässä on kuitenkin vielä 5 kuukautta aikaa pohdiskella tulevia opintoja. Vaikka oikeasti jos sen gradun aikoo tehdä, pitää jo kuukauden tai parin päästä hakea mieleiseensä ryhmään. EN MINÄ OSAA PÄÄTTÄÄ! Jos taas mieli tekisi harjoitteluun, pitäis sitä harjoittelupaikkaa alkaa jo ankarasti metsästämään. Ehkäpä jätän tapani mukaan kaiken viimetippaan, ja ajaudun sitten sinne, missä tilaa on ja minne kukaan muu ei halua. Se lienee kohtaloni :).

Sitten muita kuulumisia. Lontoossa käväisin toissa viikonloppuna. Shoppailut shoppailtiin lauantaina ja sunnuntaina juostiin nähtävyyksien perässä. Hauskaa oli, tosin pirun kylmä. Kahdessa päivässä ei millään ehtinyt nähdä kaikkea mitä olisi halunnut, joten täytynee suunnata sinne uudestaan tuossa keväämmällä. Punaisella kaksikerrosbussilla tuli tietenkin ajeltua, ja punaisista puhelinkopeista räpsittiin kuvia. Vasemmanpuoleinen liikenne oli hämmentävä. Montakohan kertaa olin tien väärällä puolen odottamassa bussia, kun en aina muistanut mistä suunnasta ne bussit tulee. Sunnuntai-maanantaiyö vietettiin leppoisasti Stanstedin lentokentällä ja maanantaina oltiin pirteinä töissä. (NOT!). Onneks maanantait on helppoja päiviä, haen pojat koulusta ja sit syödään ruokaa ja that's it.


Luxiin ei oikeastaan mitään uutta. Viikot menee jo niin rutiinilla, ettei niistä enää keksi mitään järkevää sanottavaa. Viime viikko oli tosin kova väsy Lontoon univelkojen takia, mutta nyt on jo parempi. Täällä alkaa olla jo ihanan lämmin. Siitä hullaantuneena kävin ostamassa uudet bikinit(ei täällä vielä nyt niin lämmin sentään ole). Ei täällä kyllä ole mitään rantoja tai mitään missä niitä vois koskaan käyttää, mut ehkä meen takapihalle ottamaan aurinkoa sit keväämmällä. Tänään käytiin poikien kanssa koulun jälkeen pitsalla ja sit mentiin puistoon leikkimään. Kivaata! Sekä lapsille että au paireille :). Ensi viikonloppuna ajattelin viettää vaihtoehtoviikonlopun. Elikkäs jos tekis jotain tavallisuudesta poikkeavaa. En kyllä yhtään tiedä että mitä. Ehkä hyppään lauantaina junaan ja katson minne päädyn.

Sitten keskiviikkona tänne tuleekin spesiaalivieraita: äityli possensa kera. Siitä tulee hubaa. Ollaan ensin Luxissa muutama päivä ja sen jälkeen suuntana Pariisi. On kai se ihan kivaa mennä sinne...taas. Loma on kyllä kiva asia. Alan jo akuutisti olla sen tarpeessa. Enää puolitoista viikkoaaa...

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Kevät keikkuen tulevi

Epun tarinaa pukkaa taas kohtuullisen pitkän tauon jälkeen. Syy hiljaiseloon on ollut vain ja ainoastaan se, että viime päivityksessä lupasin laittaa seuraavaan kuvia, enkä millään muotoa ole muistanut koskaan ottaa kameraa messiin, saatika sitten räpsiä niitä otoksia. Mulla on kyllä muuten tosi hyvä muisti, mutta se on vaan niin turkasen lyhyt.

Viikko Suomessa oli lähes kaikinpuolin ihana. Pakkasta riitti vähän enemmänkin mitä olin toivonut. Ei se -20 kyllä oikeestikaan tuntunu kovin pahalta, vaikka täällä on tainnu pahimmillaan olla se -10, jolloin olen ollut ihan jäätymispisteessä. Ollaan monet kerrat pohdiskeltu, että sen täytyy johtua tästä kosteasta ilmastosta. Kuitenkin, oli ihanaa olla Ninan luona viikko yökylässä, ja nähdä muita kavereita sitten päivisin. Anskunkin luona ehdin poiketa lukemassa Ylä-Kainuuta :)


Hauskaa oli kyllä palata takaisinkin. Täällä oli jo jotain 10 astetta lämmintä joka tuntui Frankfurtiin laskeutuessa aivan taivaallisen lämpimältä. No ei tunnu kuitenkaan enää, kun tuulee niin jäätävästi, että silmäripset melkein huurtuu. Vähän ennen lentokoneen laskeutumista Frankfurtiin tajusin, että olin varannut bussin takaisin Luxiin ihan liian myöhäiseksi ja olisin joutunut hengailemaan kentällä pitkän tovin laskeutumisen jälkeen. Aloin siinä sitten lörpötellä vieressä istuvalle suomalaiselle (yli puolet koneessa oli suomalaisia!) ja sehän tarjoutui viemään mut kotiin saakka. Pääsin näppärästi melkein kotiovelle ilman turhia odotteluja (ellei lasketa sitä kun auton akku oli tyhjentynyt ja piti starttailla kaapeleilla) ja sain kaiken lisäksi vielä vinkin mahdollisesta extratyöstä. Tämän perheen äidillä nimittäin oli ystävä, joka kovasti kaipaili satunnaista lastenhoitoapua, ja minähän olen aina suinpäin tunkemassa hommaan kuin hommaan, joten laitoin hänelle sähköpostia. Tänään olin sitten ensimmäistä kertaa vahtimassa 2-vuotiaita kaksostyttöjä, Annaa ja Juliaa. Ihmettelen vaan miten nää kaksoset aina osuukin mun kohdalle? :D

Viikonloppuna Mari kävi kyläilemässä. Raukkaparka istui jotain kymmenen tuntia junassa molempiin suuntiin. Perjantaina käytiin vähän ulkona enemmän tai vähemmän hyvin seurauksin. Ihan hyvin kaikki päättyi, mutta välillä sai karistella jos jonkinmoista hyypiötä pois kannoilta. Lauantaille osui sitten tän kevään toistaiseksi paras sää. Luxista tosiaan saa parhaan kuvan auringonpaisteella, en tiedä olisiko tämä minuunkaan tehnyt kovin suurta vaikutusta silloin elokuussa, jos olisi vain satanut koko ajan. Kierreltiin ympäriinsä katselemassa maisemia, käytiin ostamassa Marille kassillinen ruisleipää ja hapankorppuja ja seikkailtiin arvaamattomilla busseilla. Lauantai-iltana roikuttiin Rockboxissa kolmeen asti ja sit lähdettiin himbeen.

Sunnuntaina heräsin siihen, kun Xynthia(-myrsky) riehui ulkona ja meinasi hajottaa talon. Käytiin pikku ajelulla ja pelkäsin koko ajan, ettei auto pysy tiellä. Kaupungilla kävellessäkin vähän jänskätti milloin lentää joku tuoli päähän. Ei onneksi mitään pahempaa sattunut, tukka vaan meni sekaisin :). Käytiin kattoo leffassa hömppämusikaali Nine, joka oli ihan OK, mut en ehkä toista kertaa jaksaisi katsoa. Maanantaiaamuna Marin lähdettyä alkoi taas normiviikko lasten kanssa hengaillen ja iltaisin kielikursseilla tai kuppiloissa rötväillen.

Ylihuomenna suuntana on sitten Lontoo. Pitäis varmaan pikkuhiljaa alkaa innostua asiasta, mutta on jotenkin ollut niin kiireistä, ettei oo ehtinyt netistä mitään tietoa, joten enpä ole sitten päässyt innostumaankaan. Saa nähdä mitäs siitäkin reissusta tulee, ihan hyvä varmaan. Voisin laittaa kameran akut nyt lataukseet, jotta saisin siellä paljon kuvia räpsittyä. Katotaas jos ensi päivitys olisi hieman kuvakkaampi :)

Mukavaa kevään alkua kaikille!



En ole muistanut kysyä, onko suotavaa laittaa Benistä ja Samista kuvaa tänne blogiin, joten toistaiseksi laitan vain kuvan hienosta autoradasta jota rakenneltiin tuossa joku päivä.