Parhaat ideat syntyy aamuyön pikkutunneilla

Jaahas. Pitää kai tännekin kirjoitella jotain. Jos vaikka sais vaihtoraportin korvattua blogia kirjoittamalla. Suurin osa mitä oon täällä puuhannu on kyllä blogiin kelpaamatonta materiaalia, joten yritän nyt hieman kaunistella asioita :).

Alkoi tosissaan sen verran nyppiä tuo paikallinen yliopisto, että olin jo miettimässä palaavani takaisin Suomeen jos ei ala systeemit muuttua paremmaksi. Yksi yö sitten katselin työkkärin sivuilta ilmoituksia ja silmään pisti ilmoitus, jossa haettiin au pairia Luxemburgiin. Oih, Luxemburg unelmieni kaupunki, jossa kaikki on niin kaunista ja roskikset ihanasti maan alla :D.

Ajattelin notta voisihan tuota laittaa viestiä sinnepäin. Että luultavasti sinne on sata muutakin hakijaa. Kirjoitin yöllä pikku sepustuksen, en edes mitään kunnollista hakemusta. Seuraavana päivänä sain mailin, että "Ole kuulolla, soitamme sulle lähiaikoina". Jaiks, löpisin sitten puhelimessa jotain hassua Kaenuun murteella (olen unohtanut, kuinka puhutaan normaalia suomea). Perheen äiti vaikutti tosi mukavalta. Ja kaiken lisäksi hän oli Oulusta kotoisin ja oli ollut Ylä-Kainuussa kesätöissä! Ei voi olla. Itsekin olin siellä joskus yläasteella jotain tyhmiä "Varokaa heikkoja jäitä"- juttuja kirjoittelemassa ja galluppia tekemässä :D. Puhuin myös perheen isän kanssa. Vähän tökki puhua puhelimessa ranskaa skottilaisen kanssa, mutta ihan hyvin se meni. Niin ja puhelun lopuksi sanottiin, että jos tosiaan haluan sinne tulla niin olen tervetullut. Pesti olis auki heti tammikuun alusta.

Olen nyt sitten ihan tosissaan sinne lähdössä, koska vaikka tää paikka onkin kiva, ei tästä ehkä kuitenkaan saa irti niin paljoa kuin haluaisi. Kurssit yliopistolla on aika hyödyttömiä, kun nää tosiaan opiskelee neljäntenä vuotena samoja juttuja kuin Suomessa ekana ja tokana vuotena. Ja vaikka kavereita riittäis joka sormelle ja varpaalle, ei mulla totta puhuen tule tätä kauheasti ikävä. Ehkä eniten harmittaa se, ettei ehkä tule opittua ranskaa niin hyvin kuin olis mahdollista. Mutta kyllähän Luxemburgissakin puhutaan ranskaa, pitää sit sieltä etsiä joku porukka jonka kanssa puhua ranskaa.

Nyt alkaa sitten taas samanmoinen paperisota mikä oli hetki sitten tänne tullessa. Voin kuvitella, ettei oo ihan helppoa irtisanoa vuokrasopimusta, jonka oon tehny kesäkuun loppuun saakka. Ja pitää palauttaa mun rakas keltainen fillari jo nyt, vaikka maksoin sen jo vuodeksi. Mietin kyllä oliskohan mahdollista ottaa se mukaan Luxemburgiin, ja käydä palauttamassa keväällä :D. Mutta eipä ne luxusihmiset siellä Luxusmäellä taida millään fillareilla kulkea. Mut varmaan hakattais :D. Samaten kaikki pankki- ja nettisopimukset on tehty kesäkuuhun asti. Pankkitili ei niin kauheesti maksa, sen voisin pitää auki ihan siltä varalta jos tulisin kesäksi Disneylandiin töihin. Nettiliittymän ajattelin myydä jollekin vähän halvemmalla, jos se vaan käytännössä on mahdollista. Tää on siis langaton netti, joten luulen, että mistä tahansa asunnosta voi kirjautua mun tunnuksilla sisään. Olen kyllä unohtanut tunnukset, mutta kai ne jostain saa selville.

Yääh, ja yliopistolle pitää sumplia hommat. En ole muistanut lähettää Jyväskylän lipastolle minkäänlaista lappusta, että mitä kursseja täällä duunailen. Enkä ole kyllä muistanut edes paikallisille kursseille vielä ilmoittautua. Toivon nyt kovasti, että saisin jollain ihmeen kaupalla kaikki kurssit läpi, niin voisin hyvillä mielin nostaa opintotukea keväälläkin, vaikka en opiskelekaan.

Hmph, en nyt oikein edes muista mitä oon puuhaillu täällä viime aikoina muuta kuin yrittänyt löytää keinoja miten päästä pois :D. Haha, ei tää nyt oikeesti oo niin kauhee paikka kuin annan ymmärtää. Kaupunki on ihan tosi kaunis ja ihmiset mukavia, mutta jotenkin en nyt vaan tunne kovinkaan kuuluvani tänne. Ei sillä että sen enempää varmaan kuuluisin Luxemburgiinkaan, mutta eihän sitä koskaan tiedä ennen kuin kokeilee. Mulla on ollu ihan tosi vähän kursseja yliopistolla, tälläkin viikolla vaan 8 tuntia ranskaa. Yleensä nukun puolille päivin, päivisin hengailen jossain kuntosalilla tai kaupungilla ja iltaisin istuskelen kavereilla tai kuppiloissa. Ja leffassa käynti on niin halpaa, että minusta on tullut ihan suurkuluttaja. Ihan rentoa elämää siis. Huomenna pitää herätä aikaisin aamulla. Lähdetään katsomaan jotain linnaa. En kyllä jaksa olla kauheen kiinnostunu näistä linnareissuista, mutta kaippa sitä pitää edes muutamassa vierailla ennen lähtöä. Ensi viikonloppuna lähden sit moikkaa Hillaa Bordeauxiin. Albiinkin oli tarkoitus mennä poikia moikkaamaan, mutta se reissu saattaa nyt vähän lykkääntyä, kun menen ehkä siellä Luxemburgissa käymään seuraavana viikonloppuna.

Ai niin. Tänään löysin vihdoin ruokaa! En tajua miten en oo sitä aiemmin nähny, mutta ihan tossa parin minuutin kävelyn päässä on ihana hippikauppa, josta löytyi soijarouhetta ja soikasuikaletta ja kaikenmaailman papuja ja siemeniä ja kaikkea mitä kuvitella voi. Nam nam. Ostin vain kaksi pussia soijamömmöjä, kun laukku oli täynnä kirjoja, mutta menen takuulla sinne uudestaan ensi viikolla. Ja teinkin jo ekan soijasuikaleruokahärpäkkeen. Ei kyllä ollu erityisen maukasta kun maustevalikoima on niin köyhä, mutta silti olin iloinen :).

Tämmösiä kuulumisia tällä kertaa. Pahoittelen, etten voinut kirjoittaa mitään jänskää seikkailua. Mutta eiköhän sellaisiakin vielä saada aikaan tässä syksyn mittaan. Terkkuja Suomeen kaikille mussuille.

Ja äiti! Jos kerta palkkasit oikeesti jonkun ihmisen asentamaan sulle skypen, niin etköhän voisi joskus sitten käyttääkin sitä :D.