Epun tarinaa pukkaa taas kohtuullisen pitkän tauon jälkeen. Syy hiljaiseloon on ollut vain ja ainoastaan se, että viime päivityksessä lupasin laittaa seuraavaan kuvia, enkä millään muotoa ole muistanut koskaan ottaa kameraa messiin, saatika sitten räpsiä niitä otoksia. Mulla on kyllä muuten tosi hyvä muisti, mutta se on vaan niin turkasen lyhyt.
Viikko Suomessa oli lähes kaikinpuolin ihana. Pakkasta riitti vähän enemmänkin mitä olin toivonut. Ei se -20 kyllä oikeestikaan tuntunu kovin pahalta, vaikka täällä on tainnu pahimmillaan olla se -10, jolloin olen ollut ihan jäätymispisteessä. Ollaan monet kerrat pohdiskeltu, että sen täytyy johtua tästä kosteasta ilmastosta. Kuitenkin, oli ihanaa olla Ninan luona viikko yökylässä, ja nähdä muita kavereita sitten päivisin. Anskunkin luona ehdin poiketa lukemassa Ylä-Kainuuta :)
Hauskaa oli kyllä palata takaisinkin. Täällä oli jo jotain 10 astetta lämmintä joka tuntui Frankfurtiin laskeutuessa aivan taivaallisen lämpimältä. No ei tunnu kuitenkaan enää, kun tuulee niin jäätävästi, että silmäripset melkein huurtuu. Vähän ennen lentokoneen laskeutumista Frankfurtiin tajusin, että olin varannut bussin takaisin Luxiin ihan liian myöhäiseksi ja olisin joutunut hengailemaan kentällä pitkän tovin laskeutumisen jälkeen. Aloin siinä sitten lörpötellä vieressä istuvalle suomalaiselle (yli puolet koneessa oli suomalaisia!) ja sehän tarjoutui viemään mut kotiin saakka. Pääsin näppärästi melkein kotiovelle ilman turhia odotteluja (ellei lasketa sitä kun auton akku oli tyhjentynyt ja piti starttailla kaapeleilla) ja sain kaiken lisäksi vielä vinkin mahdollisesta extratyöstä. Tämän perheen äidillä nimittäin oli ystävä, joka kovasti kaipaili satunnaista lastenhoitoapua, ja minähän olen aina suinpäin tunkemassa hommaan kuin hommaan, joten laitoin hänelle sähköpostia. Tänään olin sitten ensimmäistä kertaa vahtimassa 2-vuotiaita kaksostyttöjä, Annaa ja Juliaa. Ihmettelen vaan miten nää kaksoset aina osuukin mun kohdalle? :D
Viikonloppuna Mari kävi kyläilemässä. Raukkaparka istui jotain kymmenen tuntia junassa molempiin suuntiin. Perjantaina käytiin vähän ulkona enemmän tai vähemmän hyvin seurauksin. Ihan hyvin kaikki päättyi, mutta välillä sai karistella jos jonkinmoista hyypiötä pois kannoilta. Lauantaille osui sitten tän kevään toistaiseksi paras sää. Luxista tosiaan saa parhaan kuvan auringonpaisteella, en tiedä olisiko tämä minuunkaan tehnyt kovin suurta vaikutusta silloin elokuussa, jos olisi vain satanut koko ajan. Kierreltiin ympäriinsä katselemassa maisemia, käytiin ostamassa Marille kassillinen ruisleipää ja hapankorppuja ja seikkailtiin arvaamattomilla busseilla. Lauantai-iltana roikuttiin Rockboxissa kolmeen asti ja sit lähdettiin himbeen.
Sunnuntaina heräsin siihen, kun Xynthia(-myrsky) riehui ulkona ja meinasi hajottaa talon. Käytiin pikku ajelulla ja pelkäsin koko ajan, ettei auto pysy tiellä. Kaupungilla kävellessäkin vähän jänskätti milloin lentää joku tuoli päähän. Ei onneksi mitään pahempaa sattunut, tukka vaan meni sekaisin :). Käytiin kattoo leffassa hömppämusikaali Nine, joka oli ihan OK, mut en ehkä toista kertaa jaksaisi katsoa. Maanantaiaamuna Marin lähdettyä alkoi taas normiviikko lasten kanssa hengaillen ja iltaisin kielikursseilla tai kuppiloissa rötväillen.
Ylihuomenna suuntana on sitten Lontoo. Pitäis varmaan pikkuhiljaa alkaa innostua asiasta, mutta on jotenkin ollut niin kiireistä, ettei oo ehtinyt netistä mitään tietoa, joten enpä ole sitten päässyt innostumaankaan. Saa nähdä mitäs siitäkin reissusta tulee, ihan hyvä varmaan. Voisin laittaa kameran akut nyt lataukseet, jotta saisin siellä paljon kuvia räpsittyä. Katotaas jos ensi päivitys olisi hieman kuvakkaampi :)
Mukavaa kevään alkua kaikille!
En ole muistanut kysyä, onko suotavaa laittaa Benistä ja Samista kuvaa tänne blogiin, joten toistaiseksi laitan vain kuvan hienosta autoradasta jota rakenneltiin tuossa joku päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti